Vesien tila hyväksi yhdessä : Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2022–2027

Vesienhoidon tavoitteena on saada joet, järvet, rannikkovedet sekä pohjavedet vähintään hyvään tilaan ja samalla estää hyvälaatuisten vesien tilan heikkeneminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu vesienhoitosuunnitelmat ja niitä tarkentavat yksityiskohtaisemmat toimenpideohjelmat. Tähän vesienhoidon toimenpideohjelmaan vuosille 2022–2027 on koottu tiedot Hämeen pinta- ja pohjavesien tilasta sekä tarvittavista toimenpiteistä vesien tilan parantamiseksi ja hyvän tilan ylläpitämiseksi. Ohjelmassa on tarkistettu ja täydennetty vesienhoitokaudelle 2016–2021 laaditussa toimenpideohjelmassa esitetyt tiedot. Toimenpideohjelmassa on kuvattuna alueen järvien, jokien ja pohjavesien nykytila, vesistöjä muuttavat tekijät, pohjavesien riskitekijät, nykyiset vesiensuojelutoimenpiteet ja tilan parantamistarpeet sekä tarvittavat lisätoimenpiteet

E-luokan pohjavesialueet : E-luokan pohjavesialueiden luokittelun tukeminen ja luokitteluohjeen testaaminen

Hämeen ELY-keskuksessa toteutettiin kesällä 2016 OHKE-hanke SYKEn pohjavesialueisiin liittyvän luokitusohjeluonnoksen testaamiseksi käytännössä sekä ELY-keskusten luokittelutyötä helpottavien toimintamallien kehittämiseksi mahdollisilla E-luokkaan luokiteltavilla pohjavesialueilla. Hankkeessa arvioitiin myös olemassa olevien työtä tukevien aineistojen hyödyntämismahdollisuuksia ja niiden käyttöönoton mahdollistamista. Hankkeessa luotujen toimintaperiaatteiden tarkoituksena on jatkossa helpottaa ja nopeuttaa ELY-keskusten toteuttamaa E-alueiden luokittelua lainsäädännön mukaisesti. Toimintaperiaatteiden ja SYKEn ohjeistuksen avulla voidaan varmistaa, että luokittelu tehdään yhdenmukaisesti koko maassa. Tällöin säästyy myös resursseja. Pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitusohjeluonnosta testattiin E-luokan pohjavesialueiden osalta kuudella pilottialueella Hämeen ja Pirkanmaan ELY-keskusten alueilla. Pilottialueiksi valikoitui I- ja II-luokan pohjavesialueita sekä aiemmin pohjavesialueluokituksesta poistettuja alueita. Pohjavesivaikutteisen ekosysteemin tunnistus tehtiin alustavasti paikkatietotarkasteluna hyödyntäen jo olemassa olevia aineistoja. Kohteet käytiin tarkistamassa myös maastossa. Kartoitustyön ohella kehitettiin maastohavainnointilomake, jonka käyttöönoton etuna olisi E-alueiden maastokartoituksen pysyminen saman laajuisena kaikissa ELY-keskuksissa. E-luokan pohjavesialueiden kartoitus ohjeluonnoksen avulla sujui pääasiassa hyvin. Työn edetessä esille nousi kuitenkin jonkin verran kysymyksiä ongelmallisista luokittelukohteista. Kohteen luonnontilaisuuden arviointi ja suoran pohjavesivaikutuksen varmistaminen todettiin haasteellisiksi monella alueella. Lähdevaikutteisen kasvilajiston, kuten sammalten, tunnistaminen vaatii myös paljon asiantuntemusta. E-luokan pohjavesialueiden määrittäminen on mahdollista tehdä osittain paikkatietotarkasteluna. Pohjavesialueista ja erilaisista pohjavesivaikutteisista ekosysteemeistä on kyllä olemassa suhteellisen paljon tietoa saatavilla, mutta useimmissa E-luokkaan luokiteltavissa kohteissa on silti tarpeellista tehdä tarkistuskäynti

Internet-sivujen laatiminen Oulun yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten vastuualueen ajanvarauspoliklinikoille

Opinnäytetyömme kuului projektiin, jonka tarkoituksena oli uudistaa Oulun yliopistollisen sairaalan lasten- ja nuorten ajanvarauspoliklinikoiden Internet-sivut. Projektityöryhmä koostui neljästä opiskelijaryhmästä, joiden kesken poliklinikat jaettiin. Tässä opinnäytetyössä suunnittelimme sivut infektio- sekä kardiologian poliklinikoille. Kohderyhmänä työssämme ovat lapset, nuoret ja heidän perheensä. Projektin tavoitteena oli luoda informatiiviset, selkeät ja helppokäyttöiset sivut, jotka vastaisivat sekä asiakkaiden että sairaalan toiveita. Tavoitteenamme oli luoda sivusto, jonka avulla potilaat pystyisivät hakemaan tietoa poliklinikan toiminnasta sekä valmistautumaan vastaanottokäyntiin paremmin. Projektin aikana toteutimme poliklinikan asiakkaille kyselyn, jossa kartoitimme heidän toiveitaan sivuston suhteen. Halusimme lisäksi tietää, kuinka usein asiakkaat etsivät tietoa poliklinikkakäyntiin liittyen Internetin kautta. Asiakaskyselyn avulla selvisi, että suurin osa poliklinikan asiakkaista käyttää Internetiä päivittäin. Noin puolet kaikista vastaajista oli vieraillut joskus sairaanhoitopiirin sivuilla, mutta poliklinikoiden toiminnasta oli etsitty todella vähän tietoa. Avoimissa vastauksissa toivottiin sivustolta selkeyttä ja yhteystietojen löytymistä. Projektin tuloksena syntyivät uudistetut Internet-sivut lasten- ja nuorten vastuualueen infektio- sekä kardiologian poliklinikoille. Internet-sivut suunniteltiin sairaanhoitajien ja lääkäreiden kanssa ideoimalla. Lisäksi käytimme hyväksi saamiamme vastauksia työn suunnittelussa. Internet-sivustoa voidaan hyödyntää tulevaisuudessa avohoitopalveluiden kehittämisessä. Jatkossa voi-daan kehittää esimerkiksi potilasohjausta, ajanvarausta ja tiedottamista tämän sivuston pohjalta.The idea of this project was born when Oulu University Hospital wanted to update the websites of child and adolescent outpatient clinics. The significance of electronic communication has increased over the years and it has become major part in health care. With this thesis we can improve patients’ ways of getting information. The objective of this thesis was to create informative, comprehensible and user-friendly webpage which would help both patients and their families. With the help of this webpage patients can find contact details or information about treatments in the outpatient clinics. During this project we made a questionnaire in which we asked about customers’ wishes for the website. We wanted to find out what kind of information they hoped to get and how often they used the Internet concerning treatment. The inquiry revealed that most of the customers use the Internet daily. Approximately half of all the informants had visited the webpage of Oulu University Hospital. However, only a few had searched information about the outpatient clinics. As a result we created a new website for the child and adolescent outpatient clinics of Oulu University Hospital. The webpages were designed in co-operation with the nurses and doctors in the outpatient clinics. The results of this thesis can be used in patient counselling and to develop outpatient services

Hieskoivun (Betula pubescens Ehrh.) lehteentulon, lehtien kellastumisen ja varisemisen ajoittuminen Suomessa 1997-2004. Pro gradu -työ. Oulun yliopisto

pro gradu tai vast.akat

Lähijohtajien tehtävänkuvan kartoitus : kyselylomakkeen kehittäminen

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää kyselylomake, jolla voitaisiin kartoittaa sosiaali- ja terveysalan lähijohtajien nykyistä tehtävänkuvaa sekä kuntastrategian mukaista tehtävänkuvaa. Opinnäytetyön aihe nousi esille Tuottavuutta ja hyvinvointia Jokivarteen hankkeessa, johon Pellon kuntakin osallistuu. Pellon kunnassa oli huomattu, että lähijohtajien työajasta menee iso osa esimerkiksi hallinnollisiin asioihin eikä henkilöstöjohtamiselle ja työhyvinvoinnin johtamiselle jäänyt aikaa. Opinnäytetyö edustaa tutkimuksellista kehittämistä ja opinnäytetyössä käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä ryhmähaastattelemalla nykyisiä Pellon kunnan senioripalveluiden lähijohtajia. Ryhmähaastattelun jälkeen haastattelun taltioinnista ja muistiinpanoista koodattiin suoraan teemat, joiden jälkeen tehtiin teema-analyysi. Haastattelusta nousseet teemat olivat strateginen johtaminen, talousjohtaminen, tiedolla johtaminen, henkilöstöjohtaminen, osaamisen johtaminen, työhyvinvoinnin johtaminen sekä muutosjohtaminen. Aineiston analysoinnin jälkeen kyselylomaketta lähdettiin kehittämään ryhmähaastattelusta saadun aineiston, viitekehyksen ja Pellon kuntastrategian perusteella. Alustava kyselylomake lähetettiin lähijohtajille linkkinä sähköpostitse. Kyselylomakkeen täyttämisen jälkeen lähijohtajille järjestettiin palautekeskustelutilaisuus. Palautekeskustelutilaisuudessa saatiin palautetta kyselylomakkeesta ja palautteen perusteella kyselylomake muokattiin lopulliseen muotoonsa. Lopullinen kyselylomake on sähköinen Webropol-kysely. Saadun palautteen mukaan lomake on ajankohtainen ja käsittelee tärkeää aihetta. Kyselylomake koetaan palautteen perusteella helposti hahmotettavaksi ja ymmärrettäväksi. Kyselylomakkeen koetaan myös haastavan kyselylomakkeen täyttäjää pohtimaan omaa työnkuvaa, työtehtäviä sekä ajankäyttöä. Myös laajemmassa mittakaavassa opinnäytetyön aihe on hyvin ajankohtainen ja tärkeä, sillä johtaminen on muuttunut ja muuttuu yhä muun muassa digitalisaation ja sosiaali- ja terveysalan uudistuksen vuoksi. Lisäksi lähijohtajilla itsellään eikä työyhteisöllä ole välttämättä selvää käsitystä lähijohtajan tehtävänkuvasta ja tehtäväkokonaisuuksista organisaatiossa. Kyselylomaketta hyödynnetään mahdollisesti myöhemmin Pellon kunnassa sekä Tuottavuutta ja hyvinvointia Jokivarteen-hankkeessa.The aim of this master’s thesis is to develop a survey to explore social and healthcare managerial roles and responsibilities from relevant individuals compared to an intended municipality strategy. This theme of this master’s thesis arose from the “Productivity and welfare to the municipalities along the Väylä river” scheme, which the Pello municipality is also involved in. Currently managerial staff feel that a large proportion of their time is spent on administrational tasks and there is a lack of time for human resource and staff well-being management. This master’s thesis represents developmental research. Quality improvement research methods were used to interview a group of the Pello municipality social and healthcare managers and leaders. After the group interview, the video recording and the scribed minutes of the meeting were thematically analyzed. The themes which arose were strategic, economical, evidence-based, human resource, skill-based, well-being and change leadership. The foundation of the survey was based on interview data analysis, theoretical framework, and the existing Pello municipality strategy. The initial survey was sent to participants by email. After survey completion, the participants were invited to a feedback meeting regarding the survey. Based on the feedback the survey was altered to fit purpose. The final survey was in the format of an electronic Webropol questionnaire. Based on the feedback the survey dealt with current issue and the topics were regarded as important. Users experienced the survey as clear and comprehensible. The survey was felt to challenge the participant to consider their own work description, tasks, and time management. This master’s thesis is relevant on a larger scale as leadership is changing alongside digitalization and social and healthcare reform in Finland. In addition, managerial job descriptions were found to be unclear to managers themselves and their staff within the organization. The survey will possibly be utilized later in the Pello municipality and the Productivity and welfare to the municipalities scheme

Pestides in groundwater of Häme in 2000 – 2019 and report on possible remediation methods)

EU on asettanut tavoitteeksi, että pohjavesissä on saavutettava ja turvattava hyvä tila vuoteen 2021 tai 2027 mennessä. Torjunta-aineet ja niiden hajoamistuotteet ovat yksi pohjaveden laatua heikentävä tekijä, kun ympäristölaatunormi 0,1 μg/l ylittyy. Talousveden laatua on myös pyritty suojaamaan asettamalla raja-arvot torjunta-aineille. Yksittäistä torjunta-ainetta tai hajoamistuotetta saa olla talousvedessä enintään 0,1 μg/l tai useaa yhteensä 0,5 μg/l. Kanta- ja Päijät-Hämeessä on yhteensä 299 pohjavesialuetta. Näistä kymmenellä on havaittu raja-arvon 0,1 μg/l ylittäviä pitoisuuksia yksittäisiä torjunta-aineita ja kuudella pohjavesialueella torjunta-aineiden yhteispitoisuuden raja-arvo 0,5 μg/l ylittyi vuosien 2000 – 2019 aikana. Lisäksi yhdellätoista pohjavesialueella on havaittu torjunta-aineita, mutta pitoisuudet ovat olleet alle talousveden raja-arvojen. Hämeen pohjavesistä on löytynyt eniten rikkakasvintorjunta-aineita, kuten atratsiinia, simatsiinia, terbutylatsiinia ja heksatsinonia sekä näiden hajoamistuotteita, kuten DEA:a, DIA:a, DEDIA:a, BAM:ia ja desetyyliterbutylatsiinia. Lisäksi on havaittu hyönteisten, punkkien ja sienitautien torjunta-aineita. Suomessa ei ole tiettävästi kunnostettu torjunta-aineita sisältävää pohjavettä itse pohjavesiympäristössä. Sen sijaan on tarvittaessa suljettu vedenottamoita tai otettu vedenottamolle käyttöön aktiivihiilisuodatus veden puhdistamiseksi. Reaktiivisia seinämiä on käytetty erityisesti klooratuilla liuottimilla pilaantuneen pohjavesialueen puhdistamiseksi ja sitä voisi mahdollisesti soveltaa myös torjunta-aineiden poistamiseen. Seinämissä on käytetty reaktiivisena materiaalina metallista rautaa (Fe0), joka laboratoriokokeissa on hajottanut myös erinäisiä torjunta-aineita, joskaan ei täydellisesti. On tutkittu myös atratsiinin hajottamista fenton-reaktion avulla eli raudan ja vetyperoksidin avulla, eli kemiallisella in situ hapetuksella. Torjunta-aineita hajottavia mikrobeja ja mikrobikonsortioita on eristetty, ja on tutkittu voisiko pohjavettä puhdistaa torjunta-aineista niiden avulla joko vedenottamoilla, tai mahdollisesti itse pohjavesiympäristössä. Laboratoriokokeessa on hajottajamikrobien lisäämisen lisäksi myös edistetty pohjavesiympäristön omien mikrobien hajotustoimintaa. Puuttuu vain hajotuskokeilu itse pohjavesiympäristössä. Saavutettavuus on tarkistettu